Skywalkerien valosapeli

| Skywalkerien valosapeli | |
|---|---|
| Tuotannolliset tiedot | |
| Malli |
Käsintehty valosapeli[1] |
| Tyyppi |
Tyypillinen valosapeli[2] |
| Kulttuuri | |
| Luoja(t) | |
| Luotu | |
| Tuhottu | |
| Fyysiset ja tekniset tiedot
| |
| Pituus |
28 cm[5] |
| Paino |
1 kg[6] |
| Kantama |
Lähitaisteluase[7] |
Skywalkerien valosapeli oli valosapeli, jota Anakin Skywalker, Luke Skywalker ja Rey kukin vuorollaan käyttivät.
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten jokaisessa jediritarikunnan valosapelissa, Anakin Skywalkerin valosapeli sai voimansa kyberkristallista, joka oli sapelin kahvan sisällä.[8] Kuten hänen edellinenkin valosapelinsa,[9] myös tämän uuden sapelin terä oli sinistä[10] korkeaenergistä[11] plasmaa.[12] Sininen väri johtui Skywalkerin, sapelin ensimmäisen omistajan, yhteydestä Voimaan.[8]
Sapelin kahva oli 28 senttimetriä pitkä,[5] lieriönmuotoinen[13] ja valmistettu metalliseoksesta sekä karboniittikomposiiteista.[5] Kristallin lisäksi sapelissa oli voimakenno kahvan kannassa, käynnistyslaatta,[14] musta[13] kumipäällyste, virityslaippa, magneettinen vakaajarengas ja mekanismi, jolla terän pituutta pystyi säätämään. Valosapeli oli suunniteltu niin, että ylempi käsi otti kahvasta tukea ja alempi ohjasi terän suuntaa.[11] Sapeli toimi myös veden alla.[15]
Kun Rey rakensi valosapelin uudelleen, sen ulkonäkö muuttui. Sapeli oli haljennut kahtia ja se piti hitsata, mistä jäi hitsisauma kahvan keskelle. Rey kiristi nahkaisen ranneremminsä kahvan keskiosan kohdalle, mikä tuki saumakohtaa. Särkynyt kyberkristalli pysyi kahvan sisällä ja Rey paransi sen Voimalla.[11]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anakin Skywalkerin käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anakin Skywalkerin ensimmäinen valosapeli tuhoutui Geonosisin taisteludroiditehtaassa. Geonosisin ensimmäisessä taistelussa Skywalker käytti Nicanas Tassulta lainaamaansa vihreäteräistä valosapelia, mutta sekin tuhoutui kaksintaistelussa kreivi Dookua vastaan.[9] Jossain vaiheessa Geonosisin koettelmustensa[9] ja Benglorin-tehtävänsä välissä[16] Skywalker rakensi itselleen uuden valosapelin. Tästä sapelista tuli Skywalkerien valosapeli.[7]
Käännyttyään Voiman pimeälle puolelle Darth Vaderiksi Skywalker murhasi valosapelillaan lukuisia entisiä jeditovereitaan, kun hän toteutti käsky 66:a ja hyökkäsi jeditemppeliin. Tällöin sapelin iskuihin kaatuivat muun muassa Cin Drallig, Whie Malreaux, Shaak Ti ja suuri määrä jedialokkaita. Tämän jälkeen keisari lähetti Vaderin Mustafariin, jossa hän tappoi koko separatistineuvoston ja yritti myös lyödä entisen mestarinsa kaksintaistelussa. Obi-Wan Kenobi kuitenkin päihitti Vaderin, joka jäi lyötynä ja rampautettuna palamaan Mustafarin laavavirran rannalle. Kenobi otti Skywalkerin valosapelin mukaansa ja pakeni maan alle.[7]
Vaderista rakennettiin pian kyborgi ja hän sai uuden valosapelin, jonka kyberkristallin hän vuodatti vihreästä punaiseksi.[17] Vader käytti tätä kaarevaa valosapelia kunnes sekin tuhoutui, kun hänet yritettiin murhata Cabarriassa.[18] Vader otti tuhoutuneen sapelin kristallin talteen ja rakensi uuden kahvan sapelilleen.[19]
Obi-Wan Kenobin säilytyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paettuaan Mustafarista Obi-Wan Kenobi hautasi sekä Anakin Skywalkerin valosapelin että oman valosapelinsa kirstussa Tatooinen aavikolle. Kenobi ei halunnut käyttää valosapeleita ja hän pysytteli salassa. Kun senaattori Bail Organa pyysi häntä pelastamaan tyttärensä Leia Organan, Kenobi kaivoi kirstun esiin.[20] Kenobi otti kirstun mukaansa, kun hän muutti uuteen kotiin Tatooinessa.[21]
Skywalkerin valosapeli oli Kenobin hallussa 19 vuotta, kunnes hän sai lopulta tilaisuuden luovuttaa aseen Anakinin pojalle Luke Skywalkerille pelastettuaan Luken Tuskenin ratsastajien hyökkäykseltä. Kotonaan Kenobi antoi Lukelle Anakinin valosapelin ja kertoi, että Anakin oli halunnut, että Luke saisi sapelin, kun tämä olisi tarpeeksi vanha, mutta Luken setä Owen Lars ei ollut sallinut sitä, koska ei halunnut, että Luke seuraisi isänsä jalanjäljissä ja lähtisi Kenobin mukana jollekin "typerälle idealistiselle ristiretkelle".[2]
Luke Skywalkerin käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Luke Skywalkerin setä ja täti murhattiin, Skywalkerista tuli Obi-Wan Kenobin oppipoika ja hän aloitti jedikoulutuksensa. Matkalla Alderaaniin Skywalker harjoitteli valosapelin käyttöä Millennium Falconilla, missä hän käytti valosapelitaistelun tyyli I:tä torjumaan koulutusluotaimen sädeammuksia. Kun Skywalker pelasti prinsessa Leia Organan Kuolemantähdeltä, hän kantoi isänsä valosapelia vyöllään ja käytti aseenaan E-11-sädekivääriä.[2]
Cymoon 1:n kuussa Skywalker osallistui hyökkäykseen tuhoamaan asetehdas Alpha. Kun hän sai tietää, että Darth Vader saapui kuuhun, hän etsi ja kohtasi tämän, koska uskoi, että Vader oli tappanut hänen isänsä.[22] Vader pilkkasi Skywalkeria valosapelin osaamattomasta käsittelystä ja veti sapelin Voimalla helposti tämän käsistä. Vader kuitenkin pysäytti hetkeksi hyökkäyksensä Skywalkeria kohtaan, kun hän tunnisti, että tämän valosapeli oli hänen oma entinen sapelinsa. Skywalker pakeni Vaderilta, kun Han Solo ja Leia Organa tulivat seinän läpi AT-AT:lla. Melskeessä Skywalker sai valosapelinsa takaisin[23] ja jatkoi sen käyttöä, mutta kohtaaminen innoitti Vaderia käännyttämään Skywalkerin puolelleen.[24]

Dagobahissa Skywalker sai Voimanäyn, että hänen ystävänsä olivat vaarassa Bespinin Pilvikaupungissa. Hän kohtasi Darth Vaderin valosapelitaistelussa, mutta Vader voitti ja leikkasi Skywalkerin käden irti. Valosapeli putosi käden mukana Pilvikaupungin reaktorikuiluun.[25]
Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivuttuaan kaksintaistelusta Vaderin kanssa ja saatuaan mekaanisen käden menettämänsä tilalle, Skywalker palasi Pilvikaupunkiin ja yritti saada valosapelinsa takaisin. Hän meni yhteen aseman sulatusytimistä[26] ja yritti löytää sapelin ugnaughtien avulla. Skywalker yritti löytää sapelia vielä Voiman avulla, mutta tajusi, että Leia oli pulassa ja kiirehti pelastamaan tämän. Voimanäky auttoi Skywalkeria ymmärtämään, että jedi on muutakin kuin aseensa ja valosapeli oli vain työkalu jedille, minkä jälkeen hän lopetti sapelin etsimisen. Vähän myöhemmin yksi ugnaughteista kuitenkin löysi sapelin.[13]
Jonkin aikaa Skywalker käytti valosapelia, jonka hän löysi Uljaan tasavallan aikakauden jedilinnakkeesta.[27] Vuotta myöhemmin[28] hän rakensi uuden valosapelin, millä hän päihitti Vaderin Endorin taistelussa.[29]
Skywalkerien valosapeli löysi tiensä Pilvikaupungista lopulta Maz Kanatalle.[11] Kanata oli hyvin salamyhkäinen siitä, mistä oli sapelin saanut. Noin 30 vuotta myöhemmin sapeli ilmaantui taas Takodanassa, kun Rey, Finn, BB-8 ja Han Solo vierailivat Takodanan linnassa. Valosapeli heräsi ja kutsui Reytä, joka löysi sen linnan kellarista Kanatan kuriositettikabinetista. Kun Rey koski valosapelia, hän näki näkyjä.[30]
Kulissien takana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mark Hamillin elokuvassa Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo (1977) käyttämä alkuperäinen rekvisiittaesine tehtiin Graflex 3 -salamavalosta, 1940-luvun kameran salamasta. Siihen liimattiin kumipinnoitteeksi kovia muovinpaloja, joita käytettiin liukuovissa. Kahvan vipu tehtiin Exactra-laskimen LED-valosta. Kahvan kantaan lisättiin D-rengas.[31] Imperiumin vastaiskussa (1980) käytetty rekvisiittaesine perustui myös Graflexin salamavaloon, mutta muovinpalat olivat liimaamisen sijaan ruuvattuja ja niitä oli seitsemän sijaan kuusi. Vipu korvattiin piirilevyn osalla ja Graflexin logo peitettiin heijastinmuoviteipillä. D-rengas tehtiin Kobold-kameran osasta.[32]
Anakin Skywalkerin valosapeli elokuvassa Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto (2005) valmistettiin näyttämään samalta kuin Luke Skywalkerin valosapeli Uudessa toivossa ja Imperiumin vastaiskussa, sillä niiden on tarkoitus olla sama esine. Elokuvantekijöiden virheenä Grievous käyttää Anakinin valosapelia yhdessä Sithin koston kohtauksessa. Samassa elokuvassa Darth Sidiouksen valosapeli vaihtuu joissain kohtauksissa Anakinin valosapeliin.[7]
Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ei-kanoniset esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ei-kanoniset lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- LEGO Star Wars: Choose Your Side: Doodle Activity Book (Ainoastaan kuva)
- LEGO Star Wars Yoda's Galaxy Atlas
- Malline:VisionsFocus (Esiintyy videolla)
Meet the Visionaries: Magdalena Osinska on the Personal Story of "I Am Your Mother" StarWars.comissa (linkki varmuuskopioon)
A Brief History of How LEGO Star Wars Built 20 Years of Stories StarWars.comissa (linkki varmuuskopioon) (Ainoastaan kuva)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 1,0 1,1 Ultimate Star Wars, New Edition
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo
- ↑ 3,0 3,1 Star Wars: Timelines
- ↑ Tähtien sota: Episodi IX – The Rise of Skywalker
- ↑ 5,0 5,1 5,2 Star Wars Lightsabers: A Guide to Weapons of the Force
- ↑ Star Wars Life Size
- ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto
- ↑ 8,0 8,1
Kyber Crystal (Lightsaber Crystal) Databankissa (linkki varmuuskopioon) ("At the heart of every Jedi lightsaber is a kyber crystal...")
- ↑ 9,0 9,1 9,2 Tähtien sota: Episodi II – Kloonien hyökkäys
- ↑
Anakin, Luke, and Rey's Lightsaber Databankissa (linkki varmuuskopioon)
- ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 Star Wars: The Rise of Skywalker: The Visual Dictionary
- ↑ Star Wars Rebels: The Visual Guide
- ↑ 13,0 13,1 13,2 Star Wars (2020) 4
- ↑ Star Wars: The Force Awakens: Kuvasanakirja
- ↑
Star Wars: The Clone Wars – ”Water War”
- ↑ Star Wars Adventures: The Clone Wars – Battle Tales 1
- ↑ Darth Vader (2017) 5
- ↑ Darth Vader (2017) 11
- ↑ Darth Vader (2017) 12
- ↑
Obi-Wan Kenobi – ”Osa 1”
- ↑
Obi-Wan Kenobi – ”Osa 6”
- ↑ Star Wars (2015) 1
- ↑ Star Wars (2015) 2
- ↑ Star Wars (2015) 3
- ↑ Tähtien sota: Episodi V – Imperiumin vastaisku
- ↑ Star Wars (2020) 3
- ↑ Star Wars (2020) 6
- ↑ Star Wars: Galactic Atlas
- ↑ Tähtien sota: Episodi VI – Jedin paluu
- ↑ Tähtien sota: Episodi VII – The Force Awakens
- ↑ "ANH Skywalker Lightsaber". The Parts of Star Wars. Arkistoitu alkuperäisestä 26. maaliskuuta 2002.
- ↑ "ESB Skywalker Lightsaber". The Parts of Star Wars. Arkistoitu alkuperäisestä 2. lokakuuta 2002.