Kylmähyökkäysiskusotilas

Lumisotilasluutnantti.

”Imperiumin joukot ovat tunkeutuneet tukikohtaan! Imperiumin joukot ovat tunkeutuneet—”

―Jobin Mothma varoittaa Echo tukikohdan kapinallissotilaita^[lähde]

Kylmähyökkäysiskusotilaas, joita myös kutsuttiin yksinkertaisesti lumisotilaiksi, olivat Imperiumin iskusotilaita, jokta koulutettiin tehtäviin arktisissa olosuhteissa ja heillä oli näitä olosuhteita varten hyvät eloonjäämistarvikkeet haarniska mukaanlukien. Joitakin lumisotilaita kuului Kuolemanlentueen jääjoukkoihin kuten myös muihin arktisiin joukkoihin.

Lumisotilaat olivat Tasavallan kloonisotien aikaisten kylmähyökkäyskloonejen (jotka palvelivat kloonikomentaja Kellerin alaisuudessa) seuraajia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palpatinen nostettua Galaktinen Imperiumi valtaan ja aloitettuaan Imperiumin armeijan rakentamisen, hän otti käyttöön Tasavallan vanhat kylmähyökkäyskloonisotilaat, ja tuntemattomassa ajankohdassa nämä joukot muutettiin lumisotilaiksi siinä missä kloonisotilaat iskujoukoiksi.

Lumisotilaita käytettiin monilla arktisilla lumi-, ja jääplaneetoilla, kuten Imperiumin varuskunnassa Akuria II-planeetalla. Lumisotilaiden huomattavin valtaustyö tapahtui ehkä Hothin taistelussa, jossa Imperiumin jääjoukot kukistivat Tasavallan palauttajien liiton Echo-tukikohdan jääplaneetta Hothilla.^[1]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haarniska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumisotilas täydessä varustuksessaan Hothilla.

Lumisotilaiden haarniska oli suunniteltu äärimmäisen kylmiin lämpötiloihin ja jäisille sekä lumisille planeetoille, kuten Hothille, Rhen Varille tai Toolalle. Kuten kaikki iskusotilaat, lumisotilaat pitivät yllään mustaa kaksiosaista äärimmäisiltä lämpötiloilta suojaavaa alusasua. Sen päällä oli kahdeksantoista palasen ulkoinen haarniska, jossa oli tavallista voimakkaammat lämmityslaitteistot ja henkilökohtaiset olosuhdelaitteet sekä ilmatiivis päällysasu, joka antoi ylimääräistä suojaa kylmiltä oloilta. Hengityshuppu suojasi sotilaan naamaria, jotta sotilas kykeni hengittämään sujuvasti kylmissä tai vaarallisissa ilmakehissä. Tämä hengityshuppu jatkui vartalopukuun asti. Kukin sotilas oli varustettu maastoon tarttuvilla saappailla, standardilla varustevyöllä, jossa oli korkeajännitteistä lankaa, tarttumakoukut, ioniliekki, ylimääräisiä sädeaseen ammuksia, eloonjäämispakkaus sekä muonapakkauksia.^[1]

Sotilaan kypärässä oli sisäänrakennetut, polarisoidut lumikiikarit. Lumisotilaiden yllään pitämä rintalevy oli rakennettu plastoidiseospanssarista. Lähellä sen keskipistettä oli kaikki säätimet sotilaan täysin omavaraisesti toimivaa elossapitojärjestelmää varten. Näihin kuului ylimääräinen lämpötilamonitori, voimapakkausmonitori sekä ohjaimet puvun lämmittimelle. Sotilaan selkärepussa oli päälämmönjakoyksikkö, päävoimapakkaus, kommunikaatioyksikkö sekä jäljitin. Repulla oli myös kyky toimia voimalähteenä muulle varustukselle, kuten generaattorille. Lumisotilaat kykenivät selviämään vaikeissa umpijäätyneissä olosuhteissa jopa kaksi viikkoa pelkän puvun ja sen sisäisten järjestelmien sekä muiden tukien turvin. Heillä oli myös valkoiset, lämmitetyt housut, joissa oli taskut.

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumisotilaat oli aseistettu Imperiumin standardilla, iskusotilaiden E-11-sädekiväärillä, ^[1] SE-14r sarjatulisädepistoolilla sekä yhdellä käsikranaatilla. Eliittitason lumisotilaille annettiin DLT-20A -sädekivääri E-11:n tilalle, ja kaksi sokeutuskranaattia. Lumisotilaat käyttivät yleensä raskaita E-Web sädetykkejä, jotka voitiin helposti koota ja viedä paikasta toiseen, vaikka niitä tarvittiinkin käyttämään useampi sotilas.^[2]