Tämän artikkelin aihe kuuluu Legendsiin.Tämän artikkelin aihe esiintyi kapinallisten aikakaudella.Tämä artikkeli kertoo todellisesta asiasta tai henkilöstä.

Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo (romaani)

Jedipediasta, vapaasta Tähtien sota-tietosanakirjasta tänään, 3. elokuuta 2026
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tähtien sota
Tekijöiden tiedot
Kirjailija(t)

Alan Dean Foster (haamukirjailija, ilmestyi George Lucasin nimellä, jonka käsikirjoitukseen romaani perustuu)

Kansitaiteilija

Laitoksesta riippuen mm. Ralph McQuarrie, John Berkey ja Drew Struzan[1]

Suomentaja

Risto Mäenpää

Alkuperäiset julkaisutiedot
Julkaisupäivä

12. marraskuuta 1976

Suomen julkaisutiedot
Kustantaja

WSOY

Julkaisupäivä

1977

Median tyyppi

Kovakantinen

Sivumäärä

231

ISBN

951-0-08367-4

Kronologiset tiedot
Aikajana

0 eYt

Seuraaja

Tähtien sota: Episodi V – Imperiumin vastaisku

Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo on vuonna 1976 ilmestynyt romaani, joka perustuu samannimisen elokuvan tarinaan. Kirja julkaistiin puoli vuotta ennen elokuvaa. Kirjoittajaksi on merkitty George Lucas, mutta todellisuudessa kirjan haamukirjoitti hänen käsikirjoituksensa pohjalta Alan Dean Foster.[2]

Kirja poikkesi vuonna 1977 ilmestyneestä elokuvaversiosta, sillä elokuvasta alun perin poistetut kohtaukset olivat siinä mukana. Esimerkiksi kohtaus, jossa hutt Jabba esiintyy ensimmäistä kertaa Tähtien sota -sarjassa, oli käsikirjoituksessa mukana, mutta sitä ei jätetty elokuvaan.

Kustantajan esittelyteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WSOY:n takakansiteksti, 1977[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnunradan Vanha Tasavalta on joutunut sortajien käsiin. Tyrannien herruus kestää ikuisesti, niin on Darth Vader, kauhistuttava Musta Lordi päättänyt. Mutta kapinan liekki tuikkii. Prinsessa Leia Organa syöksyy taisteluun murskaavaa ylivoimaa vastaan vapauttaakseen Linnunradan hirmuvallan ikeestä. Hänen avukseen tulee siekailematon joukko avaruuden sankareita. Vanha tietäjä Ben Kenobi, jolla on hallussaan voima, tähtienvälinen seikkailija Han Solo, rautainen robottipari Threepio ja Artoo Detoo. Ja nuori hurjapää Luke Skywalker, joka aseenaan isänsä sädesapeli sinkoutuu keskelle raivokkainta taistelua mitä Linnunrata on kokenut… ja kohtaa lopulta avaruuden viekkaimman roiston, itsensä Mustan Lordin.

Tammen takakansiteksti, 2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauan, kauan sitten eräässä kaukaisessa galaksissa…

Syrjäisellä Tatooinen planeetalla elelee setänsä maatilalla nuori mies nimeltä Luke Skywalker, joka haaveilee hurjista seikkailuista kaukaisissa maailmoissa tylsän maalaiselämän sijaan.

Sitten Luken käsiin joutuu sattumalta viestin, jonka on lähettänyt synkeän sotalordin vangitsema kaunis prinsessa, ja hänen maailmansa mullistuu. Äkkiä hän huomaa joutuneensa uhkarohkealle matkalle pelastamaan prinsessaa ja mukaan taisteluun galaksin herruudesta aseinaan vain rohkeutensa ja isänsä vanha valomiekka.

Tästä kaikki alkoi! Alkuperäisen Tähtien sota -klassikkotrilogian ensimmäinen osa perustuu vuonna 1977 ensi-iltansa saaneeseen George Lucasin ohjaamaan ja käsikirjoittamaan elokuvaan Tähtien sota (Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo), joka kuuluu maailman kaikkien aikojen menestyneimpiin elokuviin.

Tammen esittelyteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa…”

Alkuperäisen, ikonisen Tähtien sota -klassikkotrilogian ensimmäinen osa!

Tästä kaikki alkoi – eeppisistä eeppisin hyvän ja pahan taistelu. Kuolemattomaan kulttimaineeseen kohonnut tieteisseikkailu, avaruusoopperoiden uranuurtaja ja ikiklassikko: nuoren Luke Skywalkerin saaga. Kirja perustuu vuonna 1977 ensi-iltansa saaneeseen George Lucasin ohjaamaan ja käsikirjoittamaan elokuvaan Tähtien sota (Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo), joka kuuluu maailman kaikkien aikojen menestyneimpiin elokuviin.[3]

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanin haamukirjoitti Alan Dean Foster. Kirjailijaksi on ilmoitettu George Lucas, jonka käsikirjoitukseen romaani perustuu.[1]

Foster tapasi Mark Hamillin, mutta muuten hän ei tiennyt, miltä hahmot näyttivät. Hän perusti kuvauksensa elokuvan käsikirjoitukseen, Ralph McQuarrien konseptitaiteeseen ja omaan mielikuvitukseensa. Joidenkin hahmojen lopullisesta ulkonäöstä oli epäselvyyttä, joten Foster kuvaili Chewbaccaa vain epämääräisesti isoksi ja karvaiseksi. Jabbaa Fosterin piti kuvailla erityisen ylimalkaisesti, koska hän ei tiennyt, tulisiko hahmo olemaan ihminen vai avaruusolento.[4]

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan oli tarkoitus ilmestyä elokuvateattereihin jouluksi 1976. Sen tuotanto kuitenkin viivästyi, pitkälti koska erikoistehosteet olivat vielä kesken. Elokuvaan sidottu kirja kuitenkin julkaistiin ajallaan, ja siksi romaani päätyi lopulta ilmestymään puoli vuotta ennen elokuvaa.[4]

Kirja ilmestyi 12. marraskuuta 1976. Sen ensimmäinen nimi oli Star Wars: From the Adventures of Luke Skywalker ja kustantaja Ballantine Books. Ensimmäisen painoksen kansikuva oli Ralph McQuarrien piirtämä. Myöhemmissä laitoksissa on käytetty muun muassa John Berkeyn ja Drew Struzanin kansitaidetta.[1]

Kirjaa myytiin ennen elokuvan ensi-iltaa puoli miljoonaa kappaletta.[2] Ilmestymisestään lähtien kirja on ollut Yhdysvalloissa jatkuvasti myynnissä: kustantaja on ottanut siitä aina uuden painoksen, kun edellinen on myyty loppuun.[4]

Veikko Junnila arvosteli teoksen Kouluhallituksen julkaiseman Arvostelevan kirjaluettelon lehden numerossa 12/1977. Lehti oli kirjastoalan ammattilaislehti, jonka tarkoitus oli tukea kirjastojen kirjavalintoja. Junnila piti romaanin tarinaa banaalina ja lapsellisena ja sen vallanhimon ja sodan teemoja tieteiskirjallisuudelle tyypillisinä. Teknologisesta kehityksestä huolimatta ihmiset eivät ole kehittyneet ja Junnila piti keisaria tieteiskirjallisuuden kontekstissa absurdina. Robotteja hän sen sijaan piti inhimillisinä ja katsoi kirjan viehätyksen olevan C-3PO:n ja R2-D2:n hahmoissa, joilla on mielipiteet, tunteet ja oikut. Hän myös kehui teosta siitä, että se ”on palauttanut inhimilliset ulottuvuudet ja pienuuden äärettömän maailmaan”.[5]

George Lucas piti romaanista ja kiitokseksi solmi Fosterin kanssa vuonna 1978 uuden sopimuksen, jossa Fosterin tekijänpalkkiota kirjasta korotettiin. Kun Disney osti Lucasfilmin, se yritti välttää maksamasta palkkiota Fosterille, mutta ammattiliittonsa avustuksella ja tuotuaan asian julki Foster sai Disneyn lopulta maksamaan tekijänpalkkionsa.[4]

Jatkumo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Foster kirjoitti kirjan ennen kuin elokuva oli valmis, hän perusti romaanin elokuvan käsikirjoitukseen eikä sen lopulliseen versioon. Kirja mukailee läheisesti elokuvan juonta, mutta siinä on myös lukuisia eroavaisuuksia.[4]

Erot elokuvaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkä arkistot ovat epätäydelliset.

Tämä artikkeli, käännös tai niiden osa on vasta keskeneräinen, ja sitä ei ole saatettu loppuun.

Koska artikkeli on kesken, kaikenlainen apu sen parantamiseksi on tervetullutta.

[+/–]

Erot myöhempään jatkumoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan esinäytös, joka on ote Whillsien aikakirjasta, toteaa että keisari Palpatine oli kokonaan apureidensa ja hännystelijöidensä pauloissa ja että kuvernöörit ja byrokraatit vain käyttivät keisarin joukkoja ja nimeä.[7]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanin alkuperäisen ensipainoksen kansikuva. Kansitaiteilija on Ralph McQuarrie.[1]

Suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypin mukaan [+/–]

Hahmot Eliöt Droidimallit Tapahtumat Paikat
Organisaatiot ja arvonimet Älylliset lajit Kulkuneuvot ja alukset Aseet ja teknologia Sekalaiset

Hahmot

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]